SPORTTEST KUNTOKARTOITUS
SportTestin kuntokartoitus on tarkoitettu kaikenikäisille ja kaiken kuntoisille naisille ja miehille. Kuntokartoituksella selvitetään yksilön kokonaisvaltainen kuntotila kehonkoostumuksen, kestävyyskunnon, lihasvoimatason ja tasapainon mittauksilla. Mittausten jälkeen asiakas saa kattavan testipalautteen tuloksineen sekä kuntoindeksin, josta nähdään asiakkaan kuntotaso. Testipalaute kertoo miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten asiakas voi itse niihin vaikuttaa. Kuntokartoitus kertoo asiakkaalle oman kunnon nykytilan verrattuna muihin saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin. Testipalautteen avulla esim. kuntoilua aloitteleva asiakas voi seurata oman terveyden, toimintakyvyn ja kehon kuntotilan kehittymistä. Kuntokartoituksen voi valita myös ilman tasapainomittausta, jota suosittelemme yrityksille.
Yrityksen johto saa kuntokartoituksesta yhteenvetoraportin, mikä on samankaltainen kuin alla oleva yksilön raportti, mutta mittausarvot ovat henkilöstön keskiarvotuloksia. Näin johto pystyy seuraamaan henkilöstön terveyskuntoa ja näkee mahdolliset muutokset edellisiin mittaustuloksiin.
Alla kuvattu kuntokartoitus voidaan tehdä täysin hikoilematta tai aktiivisesti kuntoilemalla.
Kehonkoostumusmittaus
Kuntokartoituksessa teemme täydellisen kehonkoostumusmittauksen raportteineen. Varsinaiseen kuntokartoitus kuntoindeksin määritykseen otetaan mukaan viskeraalirasva-arvo (painoarvo 15%), rasvaprosentti (painoarvo 10%) ja lihasmassa (painoarvo 15%). Mittaustulosta verrataan kuntoluokka-asteikolla 1-3.
-
Korkea viskeraalirasva-arvo moninkertaistaa riskin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen.
-
Korkeat viskeraalirasva-arvot voivat ilmetä myös kohonneina veren rasva-arvoina. Rasva lähtee, kun kulutetaan enemmän kuin mitä syödään. Hyvät keinot ovat terveellinen ravinto, alkoholin vähentäminen ja säännöllinen kestävyys liikunta.
-
Lihaksia saadaan kehitettyä parhaiten fyysisesti raskailla töillä, punttisalilla ja lihaskuntoharjoituksissa.
Kestävyyskunto
Kuntokartoituksessa kestävyyskunto voidaan määrittää täysin lepotilassa, käyttäen Polar Own Index-testiä. Henkilö makaa lepoasennossa n. 5-10 min ja samanaikaisesti mitataan henkilön sykettä. Sykkeen, sykevälivaihtelun, iän, sukupuolen ja painon perusteella voidaan näin määrittää henkilön maksimaalinen hapenottokyky (VO2max), mikä kuvastaa elimistön kykyä käyttää happea pitkäkestoisessa työssä. Haluttaessa testi voidaan myös tehdä aktiivisesti esim. juoksemalla tai pyöräilemällä. Mittaustulosta verrataan kuntoluokka-asteikolla 1-7. SportTest Kuntokartoituksessa kestävyyskunnon osuus kuntoindeksistä on 40 %.
-
Huono kestävyyskunto altistaa verisuonisairauksille, tyypin 2 diabetekselle, moninkertaistaa riskin kuolla ennenaikaisesti, heikentää psyykkistä jaksamista, vaikeuttaa selviytymistä fyysisesti keskiraskaista ja raskaista töistä.
-
Sukupuolesta riippumatta vaaditaan vähintään 35 ml/kg/min hapenottokyky, jotta selvitään fyysisesti raskaista töistä.
-
Kestävyyskunto parannee vain liikunnan avulla. Aloittamisessa on kuitenkin tärkeää, että liikkumaan lähdetään hyvillä fiiliksillä ja maltilla. Omaan tasoon nähden liian kova kestävyysharjoittelu johtaa hyvin usein ylirasitustilaan ja näin mukavasti alkanut kuntoiluinnostus loppu jo alkumetreillä.
Puristusvoima
Voimatasomääritys tehdään kuntokartoituksessa puristusvoiman mittauksella. Puristusvoima kuvastaa ennen kaikkea tarttumaotteen puristusvoimaa ja yleisesti koko kehon lihasvoimaa. Mittaustulosta verrataan kuntoluokka-asteikolla 1-5. SportTest Kuntokartoituksessa puristusvoiman osuus kuntoindeksistä on 10 %. Lihasvoimatason määritys voidaan tehdä myös aktiivisesti kuntoilemalla, jolloin testattava tekee vatsan, selän, käsien ja jalkojen lihaskuntotestit.
-
Puristusvoimalla on selkeä yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin ja siihen, mikä on ennustettavissa oleva toimintakyky eläkeiässä ja sillä on yhteys odotettuun eliniän pituuteen.
-
Heikon puristusvoimatuloksen saanut henkilön tulisi lisätä lihasvoimaa kehittävää harjoittelua.
Tasapaino
Kuntokartoituksessa käytetään Rombergin tasapainotestiä tasapainokyvyn määritykseen. Tasapainokyky perustuu lihas-, jänne- ja näköaistin sekä sisäkorvan vestibulaarijärjestelmän yhteisvaikutukseen. SportTest Kuntokartoituksessa tasapainon osuus kuntoindeksistä on 10 %. Tasapainomittauksesta saadaan Rombergin vakion arvo, X-akselin suuntainen huojunta ja huojunnan kiihtyvyydet. Mittaustuloksia verrataan asteikolla 1-4.
-
Rombergin tasapainotestissä selviää näköaistin merkitys tasapainon ylläpitämisessä.
-
Lisäksi nähdään, onko henkilö "kaatuja" tyyppiä.
-
Testi paljastaa myös mahdolliset häiriöt ja ongelmat tasapainon säätelyssä, jotka saattavat johtua neurologisesta sairaudesta.
-
Vanhemmilla ihmisillä tasapainokyvyn ylläpitämisellä voidaan ehkäistä ennenaikaisia kaatumisia, jotka voivat johtaa vakaviin loukkaantumisiin.
-
Tasapainoa voidaan harjoituttaa esim. koordinaatio- ja taitoharjoitteilla sekä voimaharjoittelulla.
Ylläolevassa kuvassa on esitetty esimerkki kuntokartoituspalautteen yksittäisistä mittauksista, jotka ovat: kehonkoostumuksen, kestävyyskunnon, puristusvoiman ja tasapainon mittaus osiot. Kaikissa mittausosioissa määritellään testattavan kuntoluokka vertaamalla tulosta samaa sukupuolta ja ikää olevaan. Vastaavasti yrityksen johto saa henkilöstön keskiarvoihin perustuvan raportin.
Yllä olevassa kuvassa on esitetty kuntokartoituksen yhteenveto ja lopullinen SportTest kuntoindeksi. Kuntokartoituksen yhteenvedossa nähdään graafisesti, miten testattavan arvot sijoittuvat samaa sukupuolta ja ikää oleviin arvoihin. Lisäksi lopullinen kuntoindeksi antaa sinulle ennusteen terveydestä ja toimintakyvyn säilymisestä tulevina vuosina tämän hetkisen tuloksen perusteella. Vastaavasti yrityksen johto saa henkilöstön keskiarvoihin perustuvan raportin, jossa näkyy yrityksen lopullinen kuntoindeksi.